Menin pyykkiä noutamaan kellarista. Pesukoneen viereen seinälle ripustettu pääsiäisnoita katseli minua kiinteästi.
- Pääset kohta ylös, pian on pääsiäinen, sanoin. Noita tuijotti ja oli hiljaa. Se näytti siltä, että sillä oli jotain mielessä. Mutta se mietti vielä.
Illalla alhaalta kuului kolinaa ja pamaus!- Nyt meni pyykinpesukone rikki, sanoin miehelle. - Lähdenpä katsomaan, miten kävi. Kone pyöritti pyykkiä rauhallisesti; kierros sinne, kierros tänne. Sillä ei ollut mitään hätää. Katsoin noitaa. Se katsoa tapitti takaisin ja sen ilme oli hyvin päättäväinen.
- Sinäkö täällä mekkaloit? kysyin. - Miten sinä tuollaisen metelin sait aikaiseksi, olethan kuitenkin vain noitanen?- Käytän taikapussukkaani, tottakai, noita vastasi. - Sinulla sitä ei sitten ole koskaan ollut mielikuvitusta.
Olin asiasta eri mieltä. Nuorempana minulla oli hyvinkin vilkas mielikuvitus ja on sitä vieläkin rahtunen jäljellä, ja mielikuvitushan lisääntyy käytettäessä, niin se tekee. Ja nyt olen alkanut kuvittelemaan (pitkästä aikaa).
- Jassoo, sanoin. - Ja miksikäs tämä kolina?- No, kun sinä tulet sieltä ylhäältä, tuoksut ulkoilmalta ja varhaiselta keväältä. Minä vaan täällä pimeässä kökötän ja kuuntelen pesukoneen yksitoikkoista laulantaa. Haluan pois, yläkertaan!- Koko talvenhan ole ihan tyytyväisenä torkkunut, minäkö nyt sinut herätin?- Niin. Juttelit minulle tässä muutama päivä sitten kevääntulosta ja auringonvalosta. - Myönnetään. En uskonut sinun ymmärtävän. Oi, anteeksi, ainahan sinä olet ollut – elävähkö ja siis kuulevainen.
- Oikeastaan, olet ihan oikeassa, sanoin. - Kiva sinua on katsella ja kanssasi jutella jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä. Annat potkua pääsiäispiperrysten tekoon ja kevätsiivoukseenkin ja ikkunoiden pesuun ja... - Ja minä kyllä annan sinulle noitapotkun, jos vielä vitkastelet! noita uhkasi - Otapa minut syliisi ja lähetään yläilmoihin!- Selvä. Mutta voi, oletpa sinä talven aikana pölyyntynyt! Kaipaat kunnon tuuletusta ja harjausta, ehkä vähän kostealla pyyhkimistäkin! Aika vanhakin olet, mutta noitaahan ei ikä pahenna, päinvastoin.- Näin on! Päinvastoin kuin sinulla, ihmisellä. Et ole ainakaan nuorentunut talven aikana. Ehkä vähän laihtunut!
Rakas noitani osaa halutessaan olla tosi ärsyttävä. Ja löytää heikot kohtani. Noita kun on.
- Pääset kohta ylös, pian on pääsiäinen, sanoin. Noita tuijotti ja oli hiljaa. Se näytti siltä, että sillä oli jotain mielessä. Mutta se mietti vielä.
Illalla alhaalta kuului kolinaa ja pamaus!- Nyt meni pyykinpesukone rikki, sanoin miehelle. - Lähdenpä katsomaan, miten kävi. Kone pyöritti pyykkiä rauhallisesti; kierros sinne, kierros tänne. Sillä ei ollut mitään hätää. Katsoin noitaa. Se katsoa tapitti takaisin ja sen ilme oli hyvin päättäväinen.
- Sinäkö täällä mekkaloit? kysyin. - Miten sinä tuollaisen metelin sait aikaiseksi, olethan kuitenkin vain noitanen?- Käytän taikapussukkaani, tottakai, noita vastasi. - Sinulla sitä ei sitten ole koskaan ollut mielikuvitusta.
Olin asiasta eri mieltä. Nuorempana minulla oli hyvinkin vilkas mielikuvitus ja on sitä vieläkin rahtunen jäljellä, ja mielikuvitushan lisääntyy käytettäessä, niin se tekee. Ja nyt olen alkanut kuvittelemaan (pitkästä aikaa).
- Jassoo, sanoin. - Ja miksikäs tämä kolina?- No, kun sinä tulet sieltä ylhäältä, tuoksut ulkoilmalta ja varhaiselta keväältä. Minä vaan täällä pimeässä kökötän ja kuuntelen pesukoneen yksitoikkoista laulantaa. Haluan pois, yläkertaan!- Koko talvenhan ole ihan tyytyväisenä torkkunut, minäkö nyt sinut herätin?- Niin. Juttelit minulle tässä muutama päivä sitten kevääntulosta ja auringonvalosta. - Myönnetään. En uskonut sinun ymmärtävän. Oi, anteeksi, ainahan sinä olet ollut – elävähkö ja siis kuulevainen.
- Oikeastaan, olet ihan oikeassa, sanoin. - Kiva sinua on katsella ja kanssasi jutella jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä. Annat potkua pääsiäispiperrysten tekoon ja kevätsiivoukseenkin ja ikkunoiden pesuun ja... - Ja minä kyllä annan sinulle noitapotkun, jos vielä vitkastelet! noita uhkasi - Otapa minut syliisi ja lähetään yläilmoihin!- Selvä. Mutta voi, oletpa sinä talven aikana pölyyntynyt! Kaipaat kunnon tuuletusta ja harjausta, ehkä vähän kostealla pyyhkimistäkin! Aika vanhakin olet, mutta noitaahan ei ikä pahenna, päinvastoin.- Näin on! Päinvastoin kuin sinulla, ihmisellä. Et ole ainakaan nuorentunut talven aikana. Ehkä vähän laihtunut!
Rakas noitani osaa halutessaan olla tosi ärsyttävä. Ja löytää heikot kohtani. Noita kun on.
Taitaa noita tosiaan innostaa siivoukseenkin; minä eilen juuri katselin omaa pääsiäisnoitaani vintillä ja tänään innostuin siivoamaan ;D Täytyypä käydä tervehtimässä tuota akkaa useammin!
VastaaPoistaPs. Miksikähän ei voi valita profiiliksi NIMI/URL-osoitetta, tai anonyymiä, sillä noita muita ei kaikilla ole!
Mä taas myös kävin noita-akkaani kurkkaamassa vintillä, ja arvatkaapa mitä se mulle lupasi?
VastaaPoistaSe lupasi noitua mun huushooliini siivouksen, taika kepillään ja luudalla lupasi ikkunat pestä!
Jippii, mä pääsenkin helpolla nytten!
Kerranikin, ei tarvi ite siivota, vaan noita noituu kaikki siistiksi!
Marjukka ja Harakka,
VastaaPoistakiitos teille, "noitanaisille", kommenteista!
Sieltä vinteiltä ne akat pääsiäisen viettoon tulollaan ovat kovasti! :) Jotain taikaa on ilmassa...
Taikavoimaa teille!
Marjukka, tuota profiiliasiaa ihmettelen kuten sinäkin.